Yleensä tuulivoimalat tuottavat alle nimellistehonsa, mutta aika ajoin nimellistehoonkin päästään. Toisaalta yksittäisen voimalan kohdalle sattuu aika ajoin tilanteita jolloin tuulen nopeus on liian alhainen (< 4 m/s) tai liian suuri (>25 m/s) jotta voimala tuottaisi mitään. Merialueilla ja tuntureilla alle 4 m/s olevat tuulet ovat varsin harvinaisia. Sisämaassa ei yli 25 m/s olevia tuulia juurikaan esiinny trombeja lukuunottamatta, ja merialueillakin niiden osuus on varsin vähäinen. Suomi on varsin laaja maa, jonka alueella säätilat vaihtelevat huomattavasti. Hajauttamalla tuulivoiman tuotanto koko maan alueelle on käytännössä mahdotonta ettei tuulisähköä saataisi lainkaan, mutta myöskään koskaan eivät kaikki tuulivoimalat tuota nimellistehoaan yhtä aikaa eri puolilla Suomea (toteutunut maksimi on toistaiseksi noin 90 % asennetusta kapasiteetista).
Kuva 1. Tuulivoimatuotanto tasaantuu (suhteellisesti) kun tuulivoimaa tuotetaan eri puolilla Suomea. Tiedot perustuvat tuntimittauksiin vuodelta 2005 [1].
Kuva 2.Viiteen paikkaan sijoitettujen á 100 MW tuulivoimaloiden (tuulipuistojen) yhteinen sekä kunkin puiston tuottama keskimääräinen teho eri kuukausina vuosien 1994-1996 tuulimittausten perusteella.
Lähteet:
1. Hannele Holttinen, 2007. Tuulivoima 2007 seminaari.
2. B. Tammelin & J. Nurmi, 2001. An assessment of variability of wind power production in Finland. In the proceedings of EWEC`01 conference. European Wind Energy Association. 4 p.
3. Jukka Nurmi, 2001. Yhteenveto tuulivoiman vaihteluista Suomessa. Ilmatieteen laitoksen sisäinen raportti.
