Kiintiöjärjestelmässä hallitus määrää, kuinka suuri osa sähkön tuotannosta on tuotettava uusiuuvilla energiamuodoilla, jonka jälkeen markkinavoimat päättävät hinnan. Tuulivoimamarkkinoihin on sovellettu kahta eri kiintiömallia:
1. Tarjouskilpailu
Tuulipuistojen rakennuttajille lähetetään tarjouspyyntö rakentaa tietty määrä kapasiteettia tietyllä aikavälillä. Edullisimman tarjouksen jättäneet yritykset voittavat sopimuksen rakentaa tuulivoimaa, jonka jälkeen solmitaan yleensä 15 vuoden ostosopimukset tuotetusta sähköstä. Ero sopimuksissa määrätyssä hinnassa sekä perinteisten tuotantomuotojen hinnassa edustaa vihreälle sähkölle maksettua tukea. Tarjouskilpailun etu investoijan kannalta on pitkäaikainen sähkön myyntisopimus. Pitkät sopimukset vähentävät riskiä ja siten myös kustannuksia. Hallituksen kannalta etuna on ettei tarvitse arvata tuulivoiman tuotantohintoja, vaan ne tulevat esille jätetyistä tarjouksista, jonka mukaan sopimukset laaditaan. Poliittinen riski on tällöin pienempi kuin kiinteän hinnan järjestelmässä. Toisaalta investoijalle on suuri riski hävitä tarjouskilpailussa ja siten menettää suunnitteluun käytetyt varat. Järjestelmä on helpommin sovellettavissa suuriin hankkeisiin, kuten merituulipuistoihin.
2. Vihreät sertifikaatit
Sertifikaattijärjestelmä on samanlainen kuin tarjouskilpailujärjestelmä siinä, että hallitus määrää kiintiön kuinka paljon sähköntuotannosta katetaan uusiutuvilla. Määräys koskee joko sähköntuottajaa tai kuluttajaa. Jos tuottaja/kuluttaja ei kata tiettyä osuutta tuottamastaan/kuluttamastaan sähköstä uusiutuvilla tulee sen ostaa puuttuvaa osaa vastaava määrä sertifikaatteja. Sertifikaattijärjestelmässä sähkö ja sen vihreä arvo (sertifikaatti) myydään erikseen. Sähkön ja sertifikaatin hinta määritellään päivittäin erillisillä sähkö- ja sertifikaattimarkkinoilla. Investoijan kannalta serifikaattijärjestelmässä on suuremmat riskit kuin tarjouskilpailussa johtuen päivittäin vaihtelevista hinnoista ellei kehitetä tehokkaita markkinoita pitkän aikavälin sertifikaattisopimuksille (käyttäen esimerkiksi futuureita ja optioita). Tällaisia markkinoita ei kuitenkaan ole vielä olemassa.
