Voimalan lapaluku määräytyy ensi sijaisesti kärkinopeussuhteen kautta. Kärkinopeussuhde yhdessä lavan nostovoimakertoimen kanssa määrittelevät lapojen yhteen lasketun leveyden suhteen koko pyörähdyspinta-alaan eli pyyhäisypintaalaan. Hitaasti pyörivässä voimalassa lapojen yhteinen leveys on suuri ja nopeasti pyörivässä pieni. Esimerkiksi kaivomyllyssä suhde saattaa olla jopa yksi eli koko pyörähdyspinta-ala täytetään siivistöllä.
Monilapaiset voimaloita, jossa on kuusi tai useampi lapa käytetään yleensä kaivopumppuina. Nelilapaisia käytetään viljan jauhamiseen ja voimaloita joissa on yhdestä kolmeen lapaa energian tuotantoon.
Miksi kolme lapaa?
Kolmilapainen potkuri on pyörähdyssymmetrisensti tasapainossa ja massahitausvoimat ovat tasapainossa kaikkien akseleiden suhteen. Tämän lisäksi voimala on visuaalisesti miellyttävän näköinen. Mikäli voimalassa on väähemmän kuin kolme lapaa, aiheuttaa tuuleen käännettäessä koneistoa rasittavaa tärinää, joka johtuu massahitausvoimien eroista vaaka- ja pystyakselin suhteen. Tuuleen käännettäessä kaksi tai yksilapaisessa potkurissa kääntö sujuu kevyesti, kun lapa on pystyssä, mutta estyy lähes kokonaan, kun lapa on vaakaasennossa. Tämä on samanlainen ilmiö kuin piruetissa, jossa esiintyjä pyörii hyvin nopeasti, kun kädet ovat vartalossa kiinni tai pyörintäakselilla mutta pyöriminen lähes pysähtyy, kun hän levittää kätensä.
Enemmän kuin kolme lapaa maksaa enemmän kuin kolme mutta ei anna enempää tuottoa.
