Maaston muodot (esimerkiksi mäet, vuoristot, ylängöt, laaksot), pinnan laatu (esimerkiksi meri, järvi, jää, lumi, maa) sekä peitteisyys (esimerkiksi pelto, metsä, rakennukset, lumi) vaikuttavat huomattavasti lähellä maanpintaa olevaan tuulen ja sen luonteeseen. Tasaisessa avoimessa maastossa tuuliolojen kuvaaminen ja mallintaminen on huomattavasti helpompaa kuin hyvin vaihtelevassa maastossa.
Vapaan ilmakehän tuuli heikkenee alaspäin tultaessa sitä enemmän mitä suurempi on maaston rosoisuus z0. Rannikolla meren ja maan, ja toisaalta niityn tai avoimen pellon ja metsän välillä on huomattavan suuret erot rosoisuudessa. Vuoristot puolestaan tekevät virtauksesta hyvin monimuotoisen. Erilaiset pinnat sekä korkeuserot merkitsevät myös stabiiliuden sekä pinnan vuoparametrien vaihteluita.
Saaristo, rannikot ja tunturialueet edustavat tuulioloiltaan hyviä tuulivoimaloiden sijoituspaikkoja. Oheisissa kuvissa on esimerkkejä mesoskaalamallilla 0,5 -1 km:n hilakoolla lasketuista tuulennopeusjakaumista Lapissa Pelkosenniemen Pyhätunturin alueella (paljaslakisten tuntureiden korkeus noin 500 m merenpinnasta ja ympäröivien pääasiassa puuston peittämien metsäalueiden sekä harvapuisten suoalueiden korkeus merenpinnasta noin 200 - 400 m.
Kaksi seuraavaa kuvaa esittävät Uppsalan yliopiston MIUU-mallilla lasketut keskimääräiset tuulennopeuden jakaumat Pyhätunturi-Luoston alueella 50 m korkeudella maanpinnasta. Kuvan mitta-asteikko on kilometrejä. Pyhätunturi on kuvan keskellä. Suurimmat tuulen nopeudet esiintyvät tunturien lakialueilla. Talvikuukausina tuulen nopeus tuntureilla on selvästi suurempi kuin kesäkuukausina. Talvella myös nopeuserot tarkastelualueella ovat suuremmat kuin kesällä. Tuulen nopeus on kuvattu värein, nopeusasteikko (m/s) on kuvan oikealla puolella. [1.]
Lisätietoja:
Maaston rosoisuus
Rakennetun ympäristön vaikutus tuuleen
Mäkien vaikutus tuuleen
Suihkuvirtaukset
Lähteet:
1. B. tammelin et al.,: EU MOWIE projektin lopuraportti, Ilmatieteen laitos
