Ikivanha loputon energialähde
Tuulivoima on ikivanha energialähde. Jo ammoisina aikoina se kuljetti merten yli ja jauhoi viljan. Vieläkin nähdään toimintakuntoisia mekaanisia tuulimyllyjä ja tuulivoima-vetoisia tuuletus- ja vedenpumppauslaitoksia. Rinnalla kehittyi vesivoima ja myöhemmin fossiilisiin polttoaineisiin perustuvat höyryvoima ja polttomoottorit sekä lopulta ydinvoimalat.
Raaka-aineiden rajallisuus ja ilmaston muutos
1970-luvun öljykriisi herätti tuulivoiman kiinnostavaksi energiamuodoksi ja se on siitä lähtien läpikäynyt valtavan kehitysjakson – nyt sähkötuotantotapana. Viime vuosisadan jälkipuoliskolla tiedostettiin ihmiskunnan jatkuvasti kasvava kulutus, resurssien rajallisuus sekä ilmaston likaantumisen riskit. Siinä tuulivoimatekniikka, uusiutuvana, päästöttömänä ja vakaahintaisena energiamuotona, sai vankan kehitysalustan.
Kierrätettävyys
Tuulivoimalaitoksen osista suurin osa voidaan kierrättää. Tornin teräs ja konehuoneen komponenttien valut, generaattoreiden ja muuntajien kuparimateriaali kierrätetään. Toistaiseksi lavat ovat ainoa suurempi komponentti jota ei kierrätetä. [1]
Tuulienergiapotentiaali
Tuulienergiaa on kaikkialla maapallolla ja se on jakautunut tasaisesti eri alueiden ja maiden kesken. On arvioitu, että tuulivoimaloilla hyödynnettävissä olevat tuulienergiavarat, tuulienergiapotentiaali, on yli nelikymmenkertainen koko maailman sähkönkulutukseen verrattuna. Tuulivoiman teknisesti hyödynnettävissä oleva vuosituotanto noin 53 000 TWh. Määrä on lähes nelin kertainen vuoden 2002 maailman energiakulutukseen verrattuna. [2]
Suomen tuulivoimapotentiaali riittäisi kattamaan koko maan sähköenergiatarpeen.
Tuulivoima työllisyyden ja viennin edistäjänä
Nopeasti kasvava globaalinen tuulivoima-ala tarjoaa valmistavalle teollisuudelle valtavat markkinat. Nykyistä viennin määrä olisi mahdollista kasvattaa huomattavasti. Teknologiaviennin suotuisaa kehitystä edesauttaisi toimivat kotimarkkinat.
Vaikutus huoltovarmuuteen
Huoltovarmuuteen vaikuttaa se kuinka paljon energialähteistä on tuonnin varassa ja kuinka paljon kotimaassa tuotettavissa. Tuulivoima parantaa tässä mielessä Suomen huoltovarmuutta. Niin kauan kun tuulivoimalla tuotetaan vain osa Suomen sähkönkulutuksesta, esim. 10 %, tuulivoimatuotannon vaihtelevuus ei aiheuta ongelmia sähkön riittävyyteen huippukulutuksen aikana. [3]
Lisätietoja:
Ikivanha loputon energianlähde
Ilmastonmuutos
Ilmasto- ja energiapolitiikka
Tuulienergiapotentiaali
Tuulivoiman työllisyysvaikutukset
Lähteet
1. Turkulainen, T, Tuulivoimalan elinkaariarviointi, Diplomityö, IEE-reports No. 01/00, 2000.
2. Wind Force 12, A blueprint to achieve 12% of the world’s electricity from wind power by 2020, EWEA & Greenpeace, 2004
3. Holttinen, H, 2003. Hourly wind power variations and their impact on the Nordic power system operation.
Licenciate’s thesis, Helsinki University of Technology, 2003